Eilen, tiistaina 23.5 pääsin kokemaan todellisen leuka-lattiaan-loksahduksen katsoessani A-studiota, jossa pääministeri Juha Sipilä oli haastateltavana aiheena Manchesterin terrori-isku. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa 30 päivää ensiesityksestä lukien.
Haastattelun aluksi ohjelman juontaja pyysi pääministeriä kertomaan ajatuksiaan Manchesterin terrori-iskusta sekä muista lähiaikoina ja lähialueilla tehdyistä terroriteoista. Pääministeri sanoi, että ”meidän pitää vakavasti miettiä sitä, että millä tavoin me puolustetaan näitä omia arvojamme ja elämäntapaamme”, ja kun juontaja kysyi, että miten tämä tehdään, niin pääministeri esitti, että keskusteluyhteyden pitää säilyä emmekä saa keskustelussa jakautua kahtia. Hän sanoi, että keskustelu etenkin sosiaalisessa mediassa on kärjistynyttä ja ääripäät pitää saada saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista ja pohtimaan ratkaisuja. Sitten hän totesi, että Suomessa ”saamelaiskysymys” on ”tyypillinen” esimerkki, jossa keskustelu on kärjistynyt.
”Saamelaiskysymys” oli ainoa asia, ja siten saamelaiset ainoa ryhmä, jonka pääministeri nosti esiin tässä yhteydessä.
Suomen pääministeri siis nimesi saamelaiset ainoana esimerkkinä kärjistyneestä tilanteesta kun hän puhui televisiossa terrorismista ja sen ehkäisemisestä suomalaiskontekstissa. Hän ei siis maininnut tässä yhteydessä esimerkiksi niitä tahoja, jotka ovat tehtailleet polttopulloiskuja ihmisiä vastaan vaan nimesi saamelaiset. Saamelaiset, joiden radikaaleinta toimintaa tänä päivänä on provosoiva taide ja ”valittaminen” feikkisaamenpuvuista, Tenon kalastussopimuksista ja kolonisaatiosta.
Pääministeriä kuunnellessani mietin, että onko tämä nyt jotain onnetonta, sinänsä hyvää tarkoittavaa, mutta epäasiallista sanojen asettelua vai onko hänellä kenties mennyt jotkin ajatukset sekaisin ja saamelaiset ovat yhdistyneet hänen päässään terrorismiin vai onko tässä takana peräti joku omituinen (tiedostamaton tai tietoinen) strategia, johon kuuluu saamelaisten ja heidän asiansa mustamaalaaminen televisiossa maan johtavassa ajankohtaisohjelmassa parhaaseen katseluaikaan. Vai katsooko pääministeri kenties, että hänellä on nyt jotain sellaista tietoa saamelaisesta radikalismista mistä me muut emme ole koskaan kuulleetkaan. En tiennyt mitä ajatella.
Yle Sápmin päällikön tehtävästä virkavapaalla oleva, London School of Economicsin media- ja viestintäopiskelija, Pirita Näkkäläjärvi pohti sosiaalisissa medioissaan, että saamelaisten nostaminen esiin tässä kontekstissa oli pääministeriltä harkitsematonta koska siitä syntyi mielikuva, jossa saamelaiset ja terrori-iskut yhdistyivät. Näkkäläjärvi mietti myös, että onko nyt naima-aslakkien ja mielensäpahoittajasaamelaisten rinnalle rakentumassa uusi mielikuva.
Pääministeri mainitsi tässä saamelaisyhteydessään ”traumat” ja sen mitä on ”tehty historiassa väärin”, joten on mahdollista, että pääministeri viittasikin ”saamelaiskysymyksellään” itse asiassa hiljattain uutisoituun valtion ja saamelaisten välillä myöhemmin (toivottavasti) käynnistyvään totuus- ja sovintoprosessiin. Ja hän totesi heti siihen perään, että ei näillä (saamelaisilla ja terrori-iskuilla) ole yhteyttä toisiinsa mutta vahinko oli tässä vaiheessa nähdäkseni jo tapahtunut, sillä mielikuva saamelaisten ja terrorismin yhteydestä oli jo päässyt syntymään. Mielikuva siitä, että ikään kuin saamelaiset olisivat jotenkin radikalisoitumassa kun pääministerikin asiasta mainitsee televisiohaastattelussa, jossa on puhumassa terrorismista.
Koska en halua tehdä liian äkkinäisiä johtopäätöksiä ja ajatella pahinta, voin sinänsä kuvitella, että pääministerillä on kenties ollut hyvää tarkoittava ajatus hänen puhuessaan tästä asiasta haastattelussaan mutta saamelaisten nostaminen esiin tässä yhteydessä oli kuitenkin hyvin hämmentävää.
Mitä tahansa pääministeri ajattelikaan tai tarkoitti tällä puheenvuorollaan niin yksi asia on varma: olisi ollut suotavaa, että pääministeri olisi jättänyt saamelaiset terrorismikeskustelun ulkopuolelle eikä maalaillut näin vakavassa yhteydessä vääristyneitä mielikuvia.
Olisin toivonut, että pääministeri olisi käyttänyt parempaa harkintaa sanojaan valitessaan sillä valtaväestön mielikuvat saamelaisista vaikuttavat pieneen kansaan ja sen tulevaisuuteen suuresti.
Loppuun haluan todeta, että en tällä tekstilläni yritä nostaa tätä pääministerin kyseenalaista ”saamelaiskysymyksen” esille tuomista haastattelussaan sen rinnalle, mitä ihmiset Manchesterissä ovat kokeneet. Tarkoitukseni ei ole vihjata, että tämä asia vertautuisi siihen tragediaan, jossa ihmiset ovat menettäneet henkensä terroriteossa tai kokevat tuskaa ja hätää teon takia.
***
Heidi Vuomajoki 